SM- Enduro Karstula, Wanhat Wehkeet 24.2.2018

26.2.2018 Maanantai

Kauden 2018 mk-enduron SM- pistetaisto on nyt päräytetty käyntiin. Olosuhteet Karstulassa olivat lauantaina melkoisen viileät, kun pakkanen paukkui -20 asteen kylmemmällä puolella, mutta aurinko paistoi lämmittäen mieltä. Kisakeskuksen puitteet olivat mainiot, ja pääsi niin katsojat kuin kuljettajat välillä lämmittelemään muuallakin kuin autossa. Tässä hieman perinteisen kisapäivän kulkua meikäläisen näkökulmasta, samalla selittäen teille, joille tämä ei ole tuttua, kuinka kilpailu etenee… (hox. ajat muistin varassa kirjattu, oma AT- kortti ei ole tätä kirjoittaessa lähellä, joten pieniä eroja todellisuuteen voi olla.)

Klo

4.45 Herätyskello soi, ja eikun aamupuuron keittoon, ja valmistautumaan kisareissulle.

5.30 Auton nokka kohti Karstulaa, matkaa meiltä se 200km, eli tiedossa olisi noin parin tunnin ajomatka. Vielä silmät hieman ristissä levottoman yön jälkeen, mutta lievä jännitys ei antanut unen enää tulla matkan ajaksi.

7.45 Perillä Karstulassa. Aloittelin jo omien varusteiden pukemisen, ja pojat purkivat kelkat kärrystä ja sprintteristä.

8.20 Ilmoittautuminen kisakansliassa. Tämän jälkeen loput ajokamat päälle autossa.

8.42 30 min ennen lähtöaikaa oman kelkan katsastus. Läpi meni ja kelkka odottamaan lähtöalueelle, että kisa starttaa.

8.50 Hengailua lähtöalueella.

9.10 Kiireen vilkkaa vielä parit tulpat Jesseltä kelkan laukkuun ja juosten omalle kelkalle.

9.11 Siirtyminen lähtöauton vierelle.

9.12 Oma lähtöaika luokkani ensimmäisenä. Ensimmäinen siirtymä EK1:sen lähtöön, 7km hissunkissun ajellen. Aikaa siirtymälle on varattu 10 min (näkyy omassa aikakortissa, joka kulkee koko kisan minulla hihataskussani), joka tulee lisätä kisakeskuksen lähtöaikaan, tietääkseen monelta oltava EK1:sen AT- autolla.

9.20 Napakka 10 minuutin aika siirtyä EK1 lähtöön, sillä saavun EK1:sen alueelle juuri ennen laskettua AT- aikaani, odotellen AT20 kyltin takana pienen hetken että saan siirtyä AT20 kyltin ohitse AT-autolle. Hieman hitaammin jos olis ajanu siirtymän niin olis saattanu myöhästyä lähdöstä.

9.22 Oma AT- aikani, siirtyminen auton vierelle, jossa kirjataan aikakorttiini lähtöajakseni 9.23.

9.23 KAASU POHJAAN! Lähtö ensimmäiselle erikoiskokeelle, jonka on ilmoitettu olevan 20km, ja maksimiaika sen suorittamiseen on 60min. EK1 oli vaihtelevaa maastoa, metsää, tienpohjia ja peltoalueita. Erittäin nopeaa pätkää, jossa mukava rytmi. Vauhdikasta patikkoa.

9.37:08 EK1 maalissa! Ajassa 14:08,0. Keskinopeus reitillä 84,9 km/h. Maaliautolla pysähdys, johon kirjataan maaliintuloaika sekä tasalukuinen lähtöaika siirtymälle (9.38). Tämän jälkeen pitkälle 20 km siirtymälle, joka pääasiassa jäätä pitkin. Aikaa siirtymälle annettu 30 min, joka jälleen lisätään siirtymälle lähtöaikaan, jotta tietää monelta on oma EK2 AT- aika. Myöhemmin kuulin, että tähän aikaan aamusta olivat jäällä mitanneet vielä -30 astetta pakkasta, ja siltä se kyllä tuntuikin! Kylmä iski siirtymällä kasvoille ja reisille, ja jouduin pysähtymään hanskojen vaihtoon. Paksut hanskat käteen ja matka taas jatkui!

10.00 EK2:sen lähtöalueella. Siinä muutkin naiset saapuivat odottelemaan omaa EK2:lle lähtöään ja vaihdettiin kuulumisia =)

10.07 Siirryn AT- autolle, jonne lupa siirtyä +-1 min ennen omaa AT- aikaa.

10.08 BRAAPPPPP! Ja kissa taas laulaa ku unelma. Lähtö EK2:lle, jonka pituudeksi ilmoitettu 15km. Pätkä jälleen erittäin vauhdikas, sähkölinjan alusta, jossa paljon ojia ja mutkaista metsäosuutta.

10.21:03 EK2 MAALI! Keskinopeus itselläni 74,7km/h.

Kokonaisuutena EK1 ja 2 tarkkuutta vaativia, mutta rytmikkäitä pätkiä, joissa ajo tuntui vauhdikkaalta. Ainoana miinuksena pakkaslukema pitkällä siirtymällä, joka oli ehtinyt puraista poskiini kevyet paleltumat. Tähän olisi ollut hyvä saada kisajärjestäjien puolelta mahdollisuuden ajaa varikkotakki päällä, joka olisi ennen kisaa voitu toimittaa EK1 maaliin ja taas EK2 lähtöalueelta kisakeskukselle päivän päätteeksi. Toki se oman takin etsiminen maalissa olisi vienyt hieman aikaa, joten ei ehkä se toimivin järjestely, ja näillä mentiin.

10.22 Heti maalin vieressä kilpailun huoltoalue, jonne siirryn. Jukka Rintala huoltomiehenä minulle sekä pojalleen Villelle, ja lämmitellessäni autossa hän tankkaa kelkkani ja käy läpi, että kaikki on kunnossa. Itse vedän energiapitoista välipalaa, jotta saan polttoainetta kehooni viimeistä ja pisintä EK- pätkää varten. Huollolle sekä siitä lähtiessä olevalle 7km siirtymälle on annettu aikaa yhteensä 40 minuuttia.

10.45 Lähden ajamaan kohti EK3:sen lähtöä.

10.02 Siirryn AT- autolle omalla ajallani, josta heti merkintä lähtöajakseni 10.03

10.03 HANAA! Viimeinen eli EK3 starttaa, ja tiedossa 45km matka maaliin. EK3 oma keskittyminen on jotenkin herpaantunut. Matka tuntuu aiempia vaikeammalta, sillä maasto tuntuu vaihtuvan koko ajan, enkä pääse rytmiin. Pitkiä metsätieosuuksia, jotka kuin jäärännejä, eikä ajo tunnu omalta. Yhden kerran mutkasta pitkäksi, kun ajatukset ilmeisesti aivan muualla, ja puuston vuoksi ei mahdollisuutta lähteä kääntämään. Pysähtyminen aiheuttaa kevyen kiinnijäämisen, mutta saan revittyä kelkkani perän toiseen suuntaan, sukset sinne minne lähden tähtäämään, ja parin pusikon ylitse kaasu pohjassa toivoen, etten jää siihen kiinni pahemmin. Vajaassa minuutissa siis matka jatkuu ajovirheestä huolimatta, eikä takana tulijoita vielä näy, joten kirimään menetettyä aikaa.

10.45:38 EK3 maalissa! Maaliin tultiin mielenkiintoisesta paikasta, jossa pellon reunalla kaasu pohjaan, tiukka ysikymppi mutka oikealle ja kelkan levyisen väylän kohdalta ojan yli ja samantien tiukka ysikymppi vasemmalle jossa maali. Todellinen vauhdin pysäytys ennen kuin lippu heilahtaa. Viimeisen erän keskinopeus 67,6 km/h. Kilometrilukema koko kisasta trippimittarissani 127km.

Kokonaisuutena vauhdikas kisa, jonka reitti ei kuitenkaan se oma vahvuus, sillä koko matka oli kuin poljettua kovaa kelkkareittiä ja lunta paikoitellen nihkeästi. Kuitenkin hyvällä fiiliksellä luokkani voittoon, josta hyvä jatkaa seuraavaan SM- enduron osakilpailuun Vaalassa 3.3.2018!