Se aika vuodesta

Se on muuten se aika vuodesta, kun kaasupeukaloa alkaa jo kutittaa, ja moottorikelkkoja vedellään käyntiin, malttamattomana odottaen, että pääsee jälleen paukuttamaan patikkoa ja uppoutumaan pehmeän lumen syleilyyn. Jokunen on ehtinyt jo kauden ensimmäiset kilometrit nappaseen kelkalla (ainakin yksi ivalolainen, jonka nimeä en muista 😀 ). Vaan ennen kuin lumi valtaa maaperän, päästään tapaamaan jälleen Kelekkamessujen merkeissä Rovaniemellä tulevana viikonloppuna, joten eikun valmistautumaan kauteen 2023!

Pohjois-Savossa on alettu vasta vaihtamaan talvirenkaita alle, viimeiset pihakukat syyslannoitettu ja aurinkotuolit siirretty sivummalle. Pohdittiin täällä, että vieläkö olisi hyvä laittaa nurmikon siemenet itämään, mutta kuulema kannattaa se jättää kevääseen – en vaan tiedä vieläkään mihin kevääseen, onhan tuota jo viisi vuotta siirretty syksyltä eteenpäin. Parina aamuna on saanut jo auton ikkunat rapata kuurasta, ja epätoivoisena yrittänyt tehdä siitä lumiukkoa konepellille.

Vanhaksi tullut

Omalta osaltani kilpakausi snowcrossin parissa tulee jäämään jälleen väliin. Polven operaatiosta on pikkuhiljaa toivuttu, mutta polvi ei ole kuntoutunut täysin, jotta voisin sillä ajaa kilpaa. Edelleen iskut aiheuttavat kipua ja turvotusta, mutta treenit ja kuntoutus jatkuu, ja toivon mukaan polvi alkaa kestämään jossain määrin hyppyjä. Mikäli keväällä tuntuu jo paremmalta, saatan käydä omaksi ilokseni jossain kilpailussa fiilistelemässä. Mutta rehellisyyden nimissä, vanhaksi tässä alkaa jo tulla, joten täysimääräinen kilpaileminen alkaa olla mennyttä elämää. Sydän vetää edelleen viivalle, mutta järki sanoo, että on aika luopua siitä unelmasta ajaa kokonainen kilpakausi snowcrossia aiempien endurokausien jälkeen… ainakin tällä hetkellä.

Haaveilin koko kevään ja vielä kesälläkin, että toipuminen olisi lumen tullessa niin pitkällä, että voisin alkaa treenaamaan lajitreenejä kilpailumielessä. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut toiseksi. Kelkkailua en suinkaan jätä väliin, uuden kelkan jo hankin, ja tulen kuluvana talvena ajelemaan pehmeämmillä lumilla, allani Ski-Doo Summit X Expert 154 Turbo Shot. Siitä onkin jo muutama vuosi, kun on viimeksi tullut ajeltua umpisella säännöllisesti, mutta lähden enemmän kuin innostuneena hakemaan jälleen sitä tuntumaa. Se, että pysyykö turbo mulla hanskassa, on sitten aivan toinen juttu… Hauskaa tulee ainakin olemaan! Ja luonnollisesti, kisoissa minua näkee silloin, kun en itse ole kelkkailemassa, sillä edelleen huolehdin Crane Hill Racing- tiimin medianäkyvyydestä ja hallinnoin taustatoimintoja, jotta meidän huikeat kilpakuljettajat saavat keskittyä puhtaasti kisaamiseen.

Mututuntumalla

Pohdin alkusyksystä, että laittaisinko uuden reittipelin vai toteuttaisinko pitkäaikaisen haaveen pitkätelaisesta. Tulin toteamukseen, että koska perheestä löytyy snowcross-kilpurin lisäksi reittikelkka, jolla tarvittaessa lähtee vaikka kisaviivalle enduron ja sprintin maailmaan, on minulla viimein mahdollisuus hankkia kelkka, jolla sukeltaa lumeen. Aloitin kuumeisen metsästämisen, ja pohdin eri vaihtoehtojen välillä. Kyselin kokemuksia, ja pohdin millaiseen ajoon kaipaan moottorikelkkaa.

Oma näkemykseni on ollut, että haluan laitteen, jolla pääsen ajamaan erityisesti Suomen lapin olosuhteissa, vaarojen laitoja hipoen ja puunkiertoa (eli treeridea) kaasutellen. Mutta kuitenkin laitteen, jonka voin halutessani laittaa kiipeämään vuorilla ilman pelkoa, että tehot loppuu kesken. Tästä syystä alkoi Turbo Summit huhuilla minua, ja lopulta vaihtoehtojakaan ei montaa ollut, kun omat speksit varustelun ja hinnan osalta alkoivat olla niin tarkat.

Punttisalilla saan käydä tiuhaan ennen kauden aloittamista, jotta voimat riittää roikkua turbon tangossa, mutta odotukset ovat korkealla, ja uskon, että osaan ottaa laitteesta irti sen hauskimman puolen, huolimatta varmasti edessäni olevista haasteista. Laite on valittu niin sanotusti mututuntumalla, sillä ajatuksella, että Summitti ei koskaan petä sen osalta, mitä tulee ajotuntumaan ja hauskanpitoon. Tykkään repiä itseni äärirajoille, joten miksi olisin valinnut toisin…

Ja hei, ei voi myöskään vähätellä sitä Kone ja Tarvike M. Leppäsen ammattitaitoista myyntityötä, jota kauppiasperhe toteutti, kun ryhdyin tinkaamaan lappilaiseen tapaani. Janna ja isänsä Mika huolehtivat, että minulta ei jää puuttumaan mitään, kun lähden ensimmäisen kerran keskelle korpea kelkan kanssa temmeltämään. Kiitos siis vielä kerran, me jatkamme kaupantekoa jatkossakin!

Tunteiden, eikun tuntureiden kutsu

Kuluneen vuoden aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua. On täytynyt pysähtyä pohtimaan omaa itseään, että kuka sitä on, ja miksi välillä niin pahasti hukassa. Kesän jälkeen on täytynyt lyödä jarrut kirjaimellisesti lukkoon monella osa-alueella, jotta jaksaa keskittyä omaan uuteen arkeen, ja oi niin ihanaan uuteen työhön! Välillä on täytynyt palata ajatuksissaan takaisin alkutekijöihin, etsimään niitä omia juuriaan. Mutta lopputulemana jokaisesta vastoinkäymisestä, jokaisesta tunteen palosta ja pakokaasun katkusta, tiedän, että elämä on nyt. Se ei ole huomenna.

Aina oppii jotain uutta itsestään. Olen kiitollinen kaikille ystävilleni, perheelleni ja teille kontakteilleni somessa, jotka olette halunneet tukea, ja olleet valmiina auttamaan eteenpäin ollessani synkimmilläni tapaturman jälkeen, ja teille maadoittajille (you know who you are) myös silloin, kun on mennyt liian lujaa. Jatkossakin minulla tulee menemään lujaa ja toisinaan kujaan. Ehkä jopa vanhentuneena ja viisastuneena, edelleen toisia kunnioittaen, jatkan tätä hurjastelua päivä kerrallaan.

Vaan tiedättekö mitä… Ei yksin vaan yhdessä! Tulevana talvena haluan ajaa sieluni kyllyydestä, ja lähden enemmän kuin mielelläni niin tuttujen, kuin tulevien uusien tuttujen, kanssa kelkkailemaan! Mikäli tunnistat itsesi seuraavasta, muista minut kun mietit ajokaveria: Sulla on moottorikelkka, jolla voi ajaa melkeinpä missä haluaa ajaa, ja sen voi siirtää halutessaan sinne missä tuore pehmeä lumi on juuri satanut peittämään puiden latvat ja maankamaran. Tai haluat kokeilla pysytkö perässä reitillä =)

Nähdään messuilla!

Rakkaudella,

Jonna #733