Haastaja
20.2.2018 Tiistai Mie olin just vaipumassa epätoivoon. Ihan siinä reunalla jo mietin, että heitänkö tämän kauden osalta pillit pussiin, ja totean, jotta eihän minun ajotaidoilla ole mitään merkitystä nyt, kun naisten osalta on iskeny tälle vuodelle kato mk-enduron osalta. Sitte mie ajattelin, että kirjoittaisin ajatuksiani aiheesta, ja satuin lukaisemaan kaverini Peipon tekstin. Laura oli onnistunu kirjoittamaan kyllä kaikki ne minun läpikäymät ajatukset tekstiinsä, joten lukaiskaapa, ajatuksella: https://www.laurapeippo.fi/mina-olen-paras/ Luettuasi Peipon tekstin, on hyvä jatkaa tästä… Viime keväänä vetäsin kauden parhaan saavutukseni, kilpailemalla ihanaa ystävääni Hurja- Hannaa vastaan CC- kisoissa, ja siellä vauhti olis riittäny SM- kultaan, mutta menopeli vaati omansa, ja ainoana naisena jouduin pysähtymään tankkaamaan, kuitenkin saavuttaen vielä voittajan lähellä maalisuoraa. Sijoitus SM 2. Se jäi minua kaivelemaan, mutta koska se on se moottoriurheilun henki, ja jokainen tekee valintansa niin menopeliensä kuin tiimityöskentelynsä osalta, joten Hanna voitti ansaitusti SM- kultaa. Päätin silloin, että seuraavaan kauteen isken kaiken panokseni. Hankin kaiken mahdollisen tuen, jotta sain fysiikkani kuntoon, ja aloitin tämän kauden ajotreenit sillä ajatuksella, että tällä kaudella haastan nuo kokeneet konkarit oikein kunnolla. Oli mahtava huomata, että ajo kulkee, ja se oman mukavuusalueen ylittäminen tuntui aivan huikealta. Välillä pelottanu ja hampaat irvessä puristanu tankoa, jotta miehän per**** ajan vaikka ympäri menis. Sitte koitti se harmaa päivä, kun kuulin, että sairastapaukset on vieny naiskuskeja välivuodeksi pois kisarintamalta. Muutama vaihtoi lajia, ja muutama halusi keskittyä vuosien kilpauran jälkeen ansaitusti muihin juttuihin. Kuitenki siellä muutama uusi rohkea nosti päätään, jotka ilmaisi halunsa lähteä haastamaan itseään ja kokeilemaan mihin vauhti riittää. Aivan niinku mieki. Nyt ensimmäisiin enskoihin on ilmoittautunu minun lisäksi 2 muuta naista. Sprinteissä meitä oli 4 naista. WAU! Se on toki vähän viime vuoteen verrattuna, kun joka kisassa oli se 6-10 naista, mutta tämä kuuluu lajiin, että välillä on hiljaisempia vuosia. Aiemmin ajelin crosseja, ja viivalla oli max. 4-6 naista, nyt siellä on jopa 10-15 viivalla joka startissa. Me, jotka tänä vuonna pääsemme kisaamaan, emme ehkä ole siellä ensi vuonna, mutta varmasti joku muu jälleen on. Kuitenkin totean, että olisiko tässä kisajärjestäjillä ja SMK:lla paikkaa miettiä miten naisten kisaamista voisi herätellä? Itse en taloudellisesti voisi edes ajaa kilpaa ilman tukijoitani, sillä jo pelkkä osallistumismaksu jokaiseen kisaan on haaste, kun jo pelkkä kalusto vie kaiken ylimääräisen mitä tienaa. Snowcrosseihin ajattelin lähteväni täksi kaudeksi ihan vain siksi, että kulut ovat siellä paljon halvemmat, mutta sitten taas kun perheessämme on kaksi kilpakuljettajaa, niin tulisi kalliiksi kulkea kahden eri lajin kisoja viikonloppuisin. Ehkä ensi vuonna ajetaan molemmat snowcrossia… koskaan ei voi tietää mitä seuraava päivä tuo tullessaan =) Nyt kuitenkin tyytyväisenä keskitymme omaan lajiimme, ja itse odotan kauden 2018 SM- tuloksia innolla! Puskissa huudellaan, kuinka mie ihan turhaan lähden kisaamaan, kun eihän sillä minun sijoituksella ole mitään arvoa. Lehdessä hehkutettiin, kuinka Jonna ajoi kovempaa ku äijät naisten luokan tuplavoittoon SM-sprinteissä, ja toisaalla naurettiin räkäsesti, että toivottavasti Jonna ei liikaa hehkuttele saavutustaan, kun viivallahan oli vain neljä naista. No piruvie hehkutan! Se oli minun vuoro nyt voittaa Kajaanissa! Silloin kun on syytä olla tyytyväinen ja ylpeä omasta saavutuksestaan, kuuluu huutaa lujaa! Tytöt ajoi lujaa, ja jouduin tekemään töitä saavuttaakseni sen, mitä saavutin. Eihän kukaan muu usko että mie pärjäisin sitte, kun on viivalla kokeneempia, mutta mie uskon itseeni ja se riittää. Tämän lajin luonne on se, että yhtenä päivänä voit olla mestari ja toisena päivänä kisan viimeinen. Aina ei ajo kulje tai kalusto pettää, mutta uskomalla itseensä ja siihen että kaikki on mahdollista, voi saavuttaa paljon! Ja jos tätä nyt lukee joku tyttö, joka haluaa enduro- kisoihin kokeilemaan, niin mie olen siellä sinua opastamassa myös tänä kautena! Annan neuvoja, vinkkejä ja opastusta lajin saloihin, ja totean, että luota itseesi ja ota ensimmäinen askel! Oma vauhti riittää, ja kokemusta tulee lähtemällä sinne reitin varrelle ajamaan! Tiedä vaikka olisit tänä vuonna SM- enduron 1.! Ei me ”kokeneet kilpakuskit” edes tiedetä millaisia helmiä tuolla Suomen metsissä kaahailee… Ei ne tienny minustakaan ennenko uskoin itseeni ja ilmoittauduin kisaamaan B-) Kaikille teille kilpasiskoille, jotka ette tänä vuonna ole viivalla, toivon voimia selättää vastoinkäymiset, tiedän sen hirmuisen janon ajamaan, ja kuinka raskasta on kun ei vaan voi. Ensi vuonna on jälleen uusi kisakausi, ja toivotaan, että viivalla on silloin uusia ja vanhoja haastajia! Omistan tämän kauden tytöt teille! ♥ Jonna #733 PS. Onnea syntymäpäivänäsi maailman sydämellisimmälle ihmiselle, omalle pikkusiskolleni Katille! Jonna Simontaival #733 Instagram jon_n4 Snapchat jon-n4 Facebook @jonnasimontaival733
Lue lisää...#blogi #haastaja #kilpaurheilu #mk- cross country #mk- enduro #mk- sprint #moottorikelkkailu #moottoriurheilu #naisetmoottoriurheilussa #olenparas #uskoitseesi #voittaja
