Maanantai 5.3.2018 Jälleen takana menestyksekäs kisapäivä. Tavoitteenani oli ajaa virheetön suoritus Vaalassa, ilman ulosajoja tai kiinnijäämisiä, ja siinä onnistuin. Vauhti ei pahasti tästä tarkkuusajosta kärsinyt, mitä nyt muutaman paikan otin hieman ylivarovaisesti. Oli mahtavaa lähteä kisaamaan, kun meitä oli viivalla jo neljä naista. Aivan älyttömän ylpeä jokaisesta, joka viivalle rohkenee, ja mukava nähdä, että jokainen tsemppaa toisiansa. Sprinteissä hurjaa vauhtia osoittanut Susanna Kahelin lähti haastamaan minut heti ensimmäisellä 6km mittaisella EK:lla jääden vain 25 sek. Meillä molemmilla oli ensimmäisellä EK:lla ohitustilanne, joten ajollisesti meillä ei ollut suurta eroa, vaan molemmat tykittivät vauhdilla maaliin. EK1 oli lyhyt, mutta sitäkin vaativampaa puunkiertoa. Minun heikkous on aina ollut pitää vauhti kovana mutkaisilla metsäosuuksilla, sillä ajotyylini on melko pumppaavaa (jäänyt päälle snowcross- kisaamisesta), ja kaasarilla ajaminen on melko raskasta, erityisesti nyt kun alla on Jessen vanha 41mm matto. En silti suostu tässä vaiheessa vaihtamaan ruiskupeliin, jolla muut naiset ajavat, saati palaa takaisin matalalappuiseen mattoon, sillä tykkään haastaa itseäni ajamalla vaativammalla kisapelillä. Yleisöosuudelle oli tehty napakat peräkkäiset hyppyrit, joista ennakkoon varoiteltiin, ettei niihin kannata täysillä iskeä, jottei seuraava tule silmille. Tästä huolimatta useilla tuli virheitä, ja muutamalla matka päättyi jo tähän. EK2 jatkoi ykkösen mallilla, vaihtelevaa maastoa, tiukkaa puunkiertoa, suoalueita sekä metsäautoteitä, n. 35km. Kahelin perässäni EK2:lta 1,13 min. Tuntui että kädet loppuu kun vihdoin pääsi maaliin ja siirryin huoltoon. Huollossa energiaa kehoon ja nestetankkausta, Pekka katsoi kelkan läpi ja tankkasi sen valmiiksi viimeistä ja pisintä EK- pätkää varten. 65 kilometrin mittainen EK3 alkoikin tiukalla puunkierrolla, juuri kun olin ehtinyt haaveilla, että viimeinen EK olisi hieman kevyempi käsille. Puunkierto kuitenkin vaihtui pian nopeaksi kisapätkäksi, kun alkoi pitkät suo-osuudet sekä auraamattomat metsäautotiet. Muutamia tarkkoja paikkoja matkan varrella, jotka pitivät yllä lämpöä. Maaliin tultuani, 2,10 min nopeammin kun seuraajani, ajoin kelkkani suljetulle varikolle odottamaan protestiajan päättymistä, ja vaatteiden vaihdon kautta Roinisen Anitan haastatteluun kisapäivän kulusta. Vaalan kisareitti oli kaiken kaikkiaan mukavaa pätkää, jossa lunta oli riittävästi ja paikoin pehmeää. Kokonaisajassa 3,48 minuutin erolla kakkoseen. Innoissani odotan jo seuraavaa kisaani, Rovaniemen viimeistä osakilpailua, jossa ratkotaan suomenmestaruus 17.3.2018. Odotan reitin olevan yhtä pehmeää kuin viime vuonna, ja lunta enemmän kuin muissa tämän kauden kisoissa. Jännitysnäytelmää tulee olemaan myös PRO- luokan osalta, kun puolisoni Jesse lähtee kisaamaan 1 sm-pisteen pistejohdossa kovaakin kovempia haastajiaan vastaan! Kauden kisoista tulee täydellinen kokonaisuus, kun jokainen kisa on ollut niin maastoltaan kuin lumitilanteeltaan erilainen! Toivotan onnea kaikille myös tällä viikolla ajettavaan Gianttiin, jonne en itse pääse tänä vuonna kuin katsojaksi, ja jännittämään Jessen ajoa. Giantin vaatima taloudellinen panos on minulle tässä vaiheessa liikaa, joten harmikseni joudun sen jättämään väliin. Edellisten vuosien menestys Kemijärveltä lämmittää kuitenkin mieltä, ja on mukava päästä seuraamaan kisaa myös sivusta valokuvaten ja tsempaten kuljettajia! NÄHDÄÄN SIIS GIANTIN KISAKESKUKSESSA! Facebook: @jonnasimontaival733 Instagram: jon_n4 Snapchat: jon-n4

Lue lisää...

#duell #easyfitsiilinjarvi #eikiusita #finnishchampionships #grano #hurjasolutions #kiitos #konejatarvikemleppänen #koneurakointilohkoi #krautanaumanen #kyäni #mainostoimistolegenda #mk- enduro #teamarcticcatfinland #voittokotiin

Kisakauden avaus 2018

Se aika vuodesta

Kohti kauden finaalia

Ikuinen jännittäjä

Kaikelle on aikansa

Älä droppaa mun tunnelmaa

Tavoitteet

Kuulumisia ja ajatuksia vastuusta

Yhteistyöllä kaikki sujuu

Sietokykyä

Lajin sisäisiä lajeja

Rakkausruno

Elämäntapana moottoriurheilu

SM- enduro, kauden 2018 yhteenveto

GIANT 9.-10.3.2018

SM- Enduro Vaalan Juustola 3.3.2018

SM- Enduro Karstula, Wanhat Wehkeet 24.2.2018

Haastaja

Ystävyys ei maksa mitään, mutta antaa paljon

Kisakauden avaus 2018

Ethenpäin vaikka silimälhen kaatuis

Kisakauteen valmistautumista ja vaatimuksia

Kuka mie olen vai olenko mie kukhan

12.2.2018 Maanantai Niin sitä olis takana oman kisakauden avaus! Edeltävä viikonloppu vietettiin Kajaanissa SM- Sprinttien merkeissä. Tänä vuonna sprintit ratkaistaan kolmen osakilpailun muodossa, joissa jokaisesta ajetusta erästä saadaan SM- pisteet (ladyt- luokassa 2 erää/ per kisa), ja huonoimman erän pisteet vähennetään viimeisen osakilpailun jälkeen. Nyt siis takana kaksi osakilpailua, ja suomenmestaruus ratkaistaan Pikku- Syötteellä 7.huhtikuuta. Tässä välissä ehdin siis vielä ajamaan kauden 2018 SM- endurot, sekä mahdollisesti EM- Giantin, mikäli sinne saan yhteistyökumppaneita minua tukemaan. Molemmat viime viikonlopun sprintit ajettiin Kajaanissa, kun Iisalmen osakilpailu oli jouduttu perumaan. Perjantaina saatiin kelkat kasaan ja pakattua valmiiksi. Kisoja edeltävänä yönä ei meinannu uni saavuttaa ollenkaan, ja levottoman yön jälkeen kisapäivä tuntui raskaalta. Ensimmäiseen erään lähtiessä jännitys tuntui vievän voimat käsistä, mutta kun pääsi ensimmäisen kerran lähdössä iskemään kaasun pohjaan, niin kaikki se jännitys unohtui. Sitä keskittyi vaan saamaan puhtaan ja virheettömän ensimmäisen suorituksen, jotta näkis mihin sijoitukseen sellainen tarkka ajo riittäisi. Ja sehän riitti hyvinkin, ja ajoin ykköseksi ensimmäisessä erässä 14,5 sek turvin. Toiseen erään jännityskin jo hieman helpotti, ja päätin ajaa varmanpäälle, jotta sijoitus säilyisi. Erä lähti hyvin käyntiin, ja ensimmäisen erän jäljiltä syntynyt patikko tuntui mahtavalta. Rata oli erittäin mieluinen, paras ajamistani sprinttiradoista, sillä lauantain aikana se ei kulunut jäätikölle. Into kuitenkin hieman kostautui matkalla, ja ajoin pariin otteeseen mutkissa vallien päälle, kun en saanut vauhtia pois ennen tiukkoja kurveja. Minulle vaihdettiin tammikuussa alle Jessen vanha 41mm telamatto, joka on toki minun voimille melkoisen raskas kääntää sprinttiajossa. Toisesta erästä kuitenkin jälleen ykköseksi 4 sek turvin. Kokonaistuloksessa lauantain kisoissa siis varma ykkössija 18,4 sek erolla kakkoseen. Päästiin hyvillä mielin kotimatkalle, kun Jessekin kovasta kuumeesta huolimatta sijoittui toiseksi PRO- luokassa. Sunnuntaina lähdettiin hieman paremmin nukutun yön jälkeen jälleen kohti Kajaania. Oli mukava huomata, että se pahin kisajännitys oli edellisenä päivänä ohitettu, ja mielikin alkoi jälleen olla kirkkaana omille tavoitteille. Lähdettiin jälleen tutustumaan rataan jalkaisin. Lauantaille rata oli käännetty vastakkaiseen suuntaan, ja tamppari oli käynyt vetämässä edellisen päivän pahimmat kuopat suoriksi. Ensimmäiseen erään jälleen kelkka lämpimäksi pukilla ja pari kierrosta harjoitusradalla, ja siitä viivalle starttaamaan. Rata tuntui toisinpäin ajettuna paljon raskaammalta, ja vaativammalta, mutta ensimmäisen erän tuloksena silti 18 sekunnin pohja-aika ja ykköseksi. Edellisen päivän vastakkaiset patikot tulivat nopeasti esille, vaikka yö olikin tampparin jäljen hyvin kovettanut. Koin, että radan suunnan vaihdos ei toiminut, sillä edellisen päivän jarrupatit olivat jäätyneet pohjalle koviksi, eikä ajo tuntunut yhtä hyvältä kuin edellisenä päivänä. Kuitenkin rata oli samanlainen kaikille, joten mitä tuota turhia mutisemaan, eikun ajoa! Juuri kun olin lähdössä toisen erän lähtöön, huomasin lämmityspukilta lähdettyäni, että kelkka ei pelaa ja häiriövalo syttyi. Onneksi huolto toimi mainiosti, ja Pekka sai parissa minuutissa irroitettua toisen pakoaukon säätimen, josta oli katkennut vaijeri, ja päätti lähettää minut kokeilemaan pääsenkö maaliin asti. Siellä olivat haastelleet josko jään matkanvarrelle, mutta pääsin onnekseni maaliin saakka myös toisessa erässä, ja sain kerättyä SM- pisteet myös tästä. Matkan varrella mutkista lähtiessä tuntui, että kelkka tukehtuu ja booaa itsensä sammuksiin, mutta tarpeeksi kaasua, ja katti alkoi taas laulaa. Tuo oikenemisen vaatima aika jokaisen mutkan jälkeen sai sekunnit kulumaan, ja ylivarovainen ajo johti siihen, että toisessa erässä aika riitti kakkoseksi, häviten 4 sek ykkösajalle, näin ollen kakkossijan SM- pisteet tästä erästä. Lopputuloksessa kuitenkin hyvän ensimmäisen erän jälkeen ykkössija myös sunnuntaina! Huhtikuun sprinttiin lähden siis omien laskelmieni mukaan 11 SM- pisteen erolla kakkoseen. Tämä tarkoittaa, että kaikki on vielä mahdollista, ja voidaan jännittää SM- sijoitusta viimeiseen erään saakka! Kiitos kisajärjestäjille hienoista puitteista Kajaanissa! Toivottavasti ensi vuonna ajetaan uudelleen! Kiitos yhteistyökumppaneille, Grano Koneurakointi Lohkoi K-Rauta Naumanen Mainostoimisto Legenda Hurja Solutions Kone ja Tarvike M.Leppänen Duell Easy Fit Siilinjärvi Team Arctic Cat Finland Kyäni Eco-Seri

Lue lisää...

#733 #kiitos #kisakausi #ladyt #moottoriurheilu #voittokotiin #yhteistyökumppanit